Eurovaalit 2019: Talous

Julkaistu Eurooppanuorten Tähti-mediassa 18.4.2019.

Eurooppanuorten asiantuntija- ja järjestömedia Tähdistön eurovaalisarja jatkuu läpi vaalikevään! Joka torstai haastamme kaksi kevään eurovaaliehdokasta kommentoimaan yhtä tällä hetkellä EU-keskustelussa vallitsevaa teemaa. Tällä viikolla taloudesta  kirjoittavat Tuulia Pitkänen (SDP) ja Tuomas Tikkanen (Kokoomus).

Tuulia Pitkänen, SDP

”EU-maiden taloudellinen yhteistyö on reilun puolen vuosisadan aikana tuottanut ennennäkemättömän määrän hyvinvointia, talouskasvua, liikkuvuutta, elintason nousua ja köyhyyden vähentymistä. Se on myös mahdollistanut EU:n kasvun yhdeksi maapallon suurimmista demokraattisesti hallituista ja johdetusta poliittisista voimista, jonka tekemät päätökset vaikuttavat niin suoraan kuin välillisestikin miljardien ihmisten elämään.

Taloudellinen yhteistyö voidaan nähdä eri jäsenmaiden rationaalisena liimana, tapana saada eri yhteiskuntien eri toimijat ja poliittiset puolueet kannattamaan ylikansallisuutta ja liikkuvuutta – jos ei ideologian ja internationalismin, niin ainakin suoran taloudellisen kasvun vuoksi.

Viime vuosien kehitys on kuitenkin nostanut yhä terävämmin esiin sen, miten pelkkä taloudellisten rajojen avaaminen ei riitä kansakuntien yhdentymiseen ja kansallisvaltioiden henkisten, kulttuurillisten ja taloudellisten rajojen murtumiseen. Taloudelliseen yhteistyöhön on kautta EU:n historian liitetty kovia odotuksia sisältäviä positiivisia sivuvaikutuksia kuten demokratiaa ja sosiaalista koheesiota, joiden toteutuminen näyttää nyt ensimmäistä kertaa olevan kyseenalaista.

Uutiset muun muassa Unkarin ja Puolan huolestuttavasta autoritäärisyydestä, kyseenalaisista vaaleista, median rajoittamisesta, perusihmisikeuksien kuten aborttien polkemisesta ja kansalaisjärjestöjen vainosta osoittavat, että markkinatalous ei aina vedä perässään demokratiaa. Vuoden 2004  laajentumishankkeeseen liitetyt toiveet paitsi taloudellisesta, myös demokratiakulttuuriin ja vapaaseen oikeusvaltioon liittyvästä koheesiosta ja kehitystä osoittautuvat hitaasti turhiksi, joka näyttää tänä keväänä johtavan Unionin purkautumista kannattavien voimien nousuun. Se tarkoittaa myös sitä, että EU:n tulee katsoa peiliin. Unioni ei saa luopua arvoistaan näin helposti vain taloudellisen yhteistyön nimissä, tai saamme pian sanoa hyvästit koko eurooppalaiselle projektille.

Taloudellinen yhteistyö ja integraatio on siis tärkeää, mutta se voi selvitä vain tiukassa symbioosissa oikeusvaltiovaatimusten, demokratian ja sosiaalisen ulottuvuuden kanssa.

Euroopan parlamentin jäsenenä edistäisin nimenomaan näiden elementtien sitomista taloudellisen integraation hyötyjen mittaamiseen. Vain kasvun ja markkinavoiman ei tule määrittää sitä, katsotaanko unionin toimet onnistuneiksi.

Kaikessa työssä tarvitaan sosiaalisia, ilmastoon liittyviä ja demokratiakehitykseen katsovia mittareita, jotka ovat samalla viivalla taloudellisen menestyksen kanssa. Vain näin voidaan myös taloudellinen yhteistyö pelastaa ja säilyttää.

Ylikansalliset listat?

Lauantaina Brysselissä järjestetään demokratiafestivaaliksi tituleerattu Jubel Festival, jota on kuvailtu jonkilaiseksi EU-poliittiseksi versioksi meille tutummista SuomiAreenasta ja Almedalenista. Bryssel-kuplan lempipodcast POLITICO EU Confidential piirteli viimeisimmässä jaksossaan suuria odotuksia tapahtumalle, mutta katsotaanpa nyt vielä kuinka monta kaikkien poliitikkojen kaipaamaa tavallista kansalaista europarlamentin takana olevaan Leopoldin puistoon eksyy.

Joka tapauksessa minut on kutsuttu lauantaina päälavalle debatoimaan ylikansallisista listoista eli siitä, pitäisikö EU-vaaleihin voida asettaa ehdokaslistoja joiden ehdokkailla olisi sama poliittinen visio mutta eri kotimaa. Ajatuksenahan ylikansalliset listat avaavat jännittäviä mahdollisuuksia. Istutaanhan EU-parlamentissa joka tapauksessa poliittisissa ryhmissä eikä kansallisissa kokoonpanoissa. Periaatteessa asetelma voisi tuoda suomalaisille mahdollisuuden äänestää vaikkapa feminististä listaa, jota ei kotimaassa saataisi perustettua. Toisaalta taas eurooppalainen kampanja, jossa kohderyhmänä on 500 miljardia ihmistä (eli sata kertaa suomen väkiluku) tuntuu vähän liikaa ameriikan meiningiltä, jossa politiikka on suureksi osaksi rahaa ja multimiljardibisnestä.

Ongelmahan tällaisista spekulatiivisista ratkaisuista keskusteltaessa on sama kuin perustuloväittelyissä. Hankalaa väitellä, kun kaikki tarkoittavat samalla sanalla vähän eri asiaa.

Joka tapauksessa selvää on, että suurin osa äänestäjistä ei äänestä EU-vaaleissa kumminkaan ketään. Ihan sama, onko listoilla mikkihiiriä vai pohjoimainen sosialidemokraattinen allianssi, jää äänestysprosentti jäätävän alhaiseksi kerta toisensa jälkeen.

Kerään hyviä ideoita instagramissa lauantain debattiin saakka. Pari ihan hyvää ajatusta sieltä on jo tullutkin, jote kirjoita säkin mulle jos haluat nostaa jonkun näkökulman! Miksi listat, miksi ei? Linkki IG-profiiliin sivun alareunassa!

Kumpula-Natri, Näkkäläjärvi, Penny ja Pitkänen SDP:n eurovaaliehdokkaiksi

Tiedote 14.9.2018

SDP asetti tänään ensimmäiset eurovaaliehdokkaansa. Puolueen neljä ensimmäistä ehdokasta ovat vaasalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, rovaniemeläinen Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi, tamperelainen Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny sekä helsinkiläinen Euroopan demarinuorten kattojärjestön pääsihteeri Tuulia Pitkänen.

– Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana ensi vuonna. Siihen meillä on selkeä visio ja selkeät tavoitteet. SDP haluaa pitää huolta siitä, että Suomi pysyy EU:n eturivissä myös puheenjohtajuuskauden jälkeen. On tärkeää, että EU:ta uudistetaan ihmisten ehdoilla. Haluamme painottaa puheenjohtajuuskaudella erityisesti EU:n sosiaalista ulottuvuutta eli koulutusta, osaamista ja työllisyyttä, ilmastopolitiikkaa ja veronkierron torjumista, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Puheenjohtaja Rinne sekä puoluesihteeri Antton Rönnholmkorostavat aktiivisen EU-keskustelun merkitystä tulevana syksynä ja vaalikeväänä. EU-puheenjohtajuuskausi osuu moneltakin kannalta mielenkiintoiseen ajankohtaan: toukokuun europarlamenttivaalien myötä uusi Euroopan parlamentti järjestäytyy ja uusi EU-komissio ja sen tuleva työohjelma on muotoutumassa. Keväällä Suomessa pidettävät eduskuntavaalit antavat suunnan tulevaan EU-keskusteluun ja Suomen linjoihin.

– Tänään julkistetut eurovaaliehdokkaamme, Miapetra, Mikkel, Kaisa ja Tuulia, ovat valmiina uudistamaan Eurooppaa. Aikana jolloin globaali ympäristö ja unionin ja jäsenmaiden talous ja demokratia ovat suurten haasteiden edessä on entistäkin selvempää, että tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä EU:ta vastaamaan globaaleihin haasteisiin. EU:n oikeutus kansalaisten keskuudessa lunastetaan kuitenkin vain luomalla kansalaisille parempaa hyvinvointia. Tähän tehtävään ehdokkaamme ovat enemmän kuin valmiina, sanoo puoluesihteeri Rönnholm.

Demarinuoret esittää Mikkel Näkkäläjärveä ja Tuulia Pitkästä ehdolle ensi kevään eurovaaleihin

 

Näkkäläjärvi on 28-vuotias Demarinuorten puheenjohtaja, Euroopan unionin alueiden komitean pohjoisin edustaja ja  SDP:n Pohjoismaa-työryhmän puheenjohtaja.. Aiemmin Näkkäläjärvi on toiminut muun muassa Suomen YK- nuorisodelegaattina ja osallistui YK:n yleiskokoukseen vuonna 2015. Eurovaaleissa Näkkäläjärvelle tärkeitä teemoja ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, ihmisoikeudet ja demokratiakehitys.

“Maailmassa  tapahtuu juuri nyt valtavan paljon asioita, jotka vaikuttavat nuorten ja tulevien sukupolvien elämään. Haluan Euroopan unionin, joka johtaa globaalisti taistelua ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden häviämistä vastaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen, ihmisoikeudet, kansalaisten vapaudet ja demokratia ovat asioita, jotka kaipaavat tänä päivänä kipeästi puolustajia”, Näkkäläjärvi päättää.

Pitkänen on Euroopan Sosialidemokraattisten Nuorten eli Young European Socialistsin pääsihteeri. Päivätyössään Brysselissä Pitkänen johtaa Euroopan suurinta poliittista nuorisojärjestöä, joka yhdistää 67 sosialidemokraattista  ja sosialistista nuorisojärjestöä 48 euroopan ja lähi-idän maasta. Eurovaaleissa hänelle tärkeitä teemoja ovat erityisesti feministiset kysymykset.

“Feminismi on sukupolvemme tärkein poliittinen suuntaus. Samalla kun häirinnästä puhutaan enemmän, on naisten asema kärsinyt rajusti monissa EU-maissa. Jo saavutettuja aborttioikeuksia rajataan, naistutkimusta ollaan kieltämässä lailla ja sukupuolittunut väkivalta rehottaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan, sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisen on oltava yhtä tärkeitä tavoitteita kuin taloudellisen kasvunkin”, hän vaatii.

Demarinuoret on federalistinen järjestö, joka ajaa globaalia oikeudenmukaisuutta ja EU:n  aseman vahvistamista. Demarinuorten varapuheenjohtaja Pinja Perholehto seisoo ylpeänä kahden nuoren ja kansainvälisen ehdokkaan takana:

“Demarinuoret haluaa EU:n olevan entistä vahvempi demokratian, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustaja, joka edistää kansalaisten hyvinvoinnin turvaavaa talouspolitiikkaa. Euroopan unionin on kehityttävä tiiviimmäksi politiikan ja talouden saralla, jotta yhteiskuntien ja kansalaisten hyvinvointia voidaan aidosti edistää. Näitä tavoitteita lähtevät myös nuoret ehdokkaamme vaaleissa edistämään”, Perholehto linjaa.

Lisätietoja:

Mikkel Näkkäläjärvi
Puheenjohtaja, Demarinuoret
+358 400765002
mikkel.nakkalajarvi@demarinuoret.fi
mikkel.fi

Tuulia Pitkänen
Pääsihteeri, Euroopan Sosialidemokraattiset Nuoret – Young European Socialists YES
+32 472611959 tai +358 415013092
tuulia.pitkanen@gmail.com
tuuliapitkanen.net

Kellot vai naiset?

Rauha, nuorisotyöttömyys, kreikka, talous, kauppa, maahanmuutto, globaalipolitiikka, brexit, euro, ulkopolitiikka, afrikka, äärioikeisto ja herranjumala kellojen siirto.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean Claude Junckerilla oli tänään sanottavaa, kun hän piti odotetun ja kautensa viimeisen State of the Union -puheensa. Puheessaan Junckerilla oli esittää kantoja laajoihin kokonaisuuksiin aina Afrikasta nuorisotyöttämyyteen ja EU:hun rauhanprojektina. Kiinnostavaa on kuitenkin ennen kaikkea se mitä Juncker ei tuo puheessaan esiin.

Esimerkiksi naisten aseman näkökulmasta hommat ovat euroopassa menossa – pardon my french – ihan päin hittoa.

Kesäkuisen Euroopan Parlamentin FEMM-valiokunnan tilaaman riippumattoman raportin valossa naisten oikeudet ovat kärsineet massiivisesti. Talouskriisi hoidettiin leikkaamalla naisten palkoista miehiä enemmän ja kiristämällä naisten käyttämät julkiset palvelut entistäkin kapeammalle tasolle. EU ei ole onnistunut suojelemaan alaikäisiä turvapaikanhakijatyttöjä ja -naisia seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Seksismi ja vihapuhe johtavassa asemassa olevia naisia kohtaan on tutkitusti lisääntynyt.

Feminismi ja naisten rakenteelliseen syrjintään kyllästyminen on sukupolveni tärkein poliittinen liike ja ihmisoikeuskysymys.

Olisikin kiinnostavaa kuulla, miksi naisten asema ei yllä Junckerin tärkeysjärjestyksessä kellojen siirtelyn edelle tai edes sen tasolle. Voisikohan tämä johtua siitä, että Junckerin ja Suomen Kokoomuksen eurooppalaiset puoluekaverit kuten Unkarin pääministeri Victor Orban ovat olleet etunenässä mm. puuttuumassa tieteen autonomiaan ja kieltämässä lailla naistutkimuksen opettamista yliopistoissa?